Täällä on menossa harvinaisen vähälapsinen viikonloppu; tämän hetkinen vahvuus on 2/4, siitäkin puolet unessa. Astetta rauhallisempi meno tulee kuin tilauksesta ja vähän univelkaisempikin äiti pysyy paremmin kärryillä päivän kulusta. Lauantain kunniaksi katettiin 2-vuotiaan kanssa iltapäiväteet ja korkattiin ensimmäiset Pupuneidin hedelmäherkut. Pientä piristystä ilmaan tuo nimittäin myös tuota pikaa saapuva pääsiäinen.
Vaikka joulusta pidänkin, pääsiäinen vetää tässä mittelössä pitemmän korren. Jotenkin pääsiäisen valmistelu ja vietto on helpompaa. Itse en ainakaan ole kuullut kenenkään potevan pääsiäisstressiä. Pääsiäisenä ei tarvitse (saa, toteaisi joku) ostaa kenellekään lahjoja. Meillä pääsiäiseen ei myöskään kuulu velvollisuusruokia, jotka vuodesta toiseen katetaan pöytään, jotta niitä sitten silkasta kohteliaisuudesta maistettaisiin ja kipattaisiin loput kissalle.
Pääsiäisen ruohonvihreä ja keltainen todella hoitavat hommansa ja tuovat sen mentaalikevään tullessaan, vaikka taivaalta roiskisi räntää. Suklaamunat ovat ajatuksena ihan kiva, mutta oikeastihan niitten suklaa maistuu järkyttävältä. Munien sisällä piilotteleva roina onkin sitten oma lukunsa, ei kuitenkaan yhtään sen vähäisempi syy munien hankkimatta jättämiselle. Onneksi pääsiäispupulla on pelisilmää ja moiset jäävät tähän talouteen jakamatta.
Ja sitten on tämä hiljentyminen. Lapsille koko pääsiäisen idea tuntuu edelleen olevan jokseenkin hatara. Päiväkodissa asiaa on varmaan jollain tasolla sivuttu, vähintään koitettu perustella äkillinen into askarrella noitia. Ainoa asia, jota vuodesta toiseen koitan heille teroittaa on, että pääsiäisen päivänsankareita eivät ole sen paremmin tiput kuin puputkaan ja pitkäperjantaina hiljennytään, siinä määrin kuin se meillä on mahdollista. Ajan myötä saanen vastata erinäisiin kysymyksiin siitä mitä todella tapahtui, sitä odotellessa.
Meillä pääsiäiseen top 3 on hyvä ruoka, pääsiäisrakeet ja kotona olo. Keskimmäisiä hamstrasin vahingosta viisastuneena varastoon; vaikka mieheni muuta väittää, ne todellakin myydään loppuun ennen pääsiäistä.
Ja onhan se nyt saletti, että pääsiäisen aikaan, tai viimeistään ihan siinä huitteilla, on kevät. Sekin riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tack!