sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Finally!

Viime aikaisten viimojen ja vihmojen vuoksi ulkoilut ovat täällä päässä jääneet aikalailla minimiin. Itse inhoan palelemista ja hikoilua, siinä kuin pölyävää hiekkaa, viimaa, loskaa ja kuraakin. 2v ei ymmärrä lumen päälle ja tämän pakkasraja menee -3C:ssa. Tuulella riittää +3C. Kun lapsi ei liiku, tulee kylmä. Ja kun tulee kylmä, lapsi lamaantuu eikä liiku. Jne. Että ulkoilukelejä odotellessa, onneksi meillä on tilaa juosta sisällä ja kylmä kuisti päikkäreitä varten.


Mutta. Tänäänhän se sitten koitti, kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä. Ja tokihan siitä otettiin kaikki tehot irti; mies pakkasi kaksi vanhinta autoon ja karautti venettä rapsuttamaan, minä kiskoin haalaria poikain ylle ja johdatin joukkion takapihalle. Sisälle tultiin vasta viitisen tuntia myöhemmin, multaisina, hikisinä, nokkosenpolttamina. Voi pojat, se on kevät nyt!


Urho ja etana, silmästä silmään.


Tätä lisää, paljon!

-Heidi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tack!