 |
| Kesä lautasella |
Kovin ovat olleet ruokapainotteisia nämä viime aikojen postaukset. Käsityöt ovat tällä haavaa satunnaisten iltojen ilo, mutta syödä pitää joka päivä.
Viime kesän elimme keittiöttä, kun oli sitä remonttia.
Vielä toukokuussa, kaverien tulevaa ahdinkoamme kauhistellessa, tuumasimme vain että kesällä muutenkin vaan grillataan ja keitellään uusia perunoita.
Että no probs.
Kuinka vähän me tiesimmekään.
Vielä toukokuussa, kaverien tulevaa ahdinkoamme kauhistellessa, tuumasimme vain että kesällä muutenkin vaan grillataan ja keitellään uusia perunoita.
Että no probs.
Kuinka vähän me tiesimmekään.
Todellisuudessa taisimme grillata kokonaista kolme kertaa. Joka kerralla makkaraa, koska sen kanssa ei tarvinnut turhaan säätää, saatikka sotkea yhtään astiaa (tai käsiään). Perunoita keitimme kerran, koska (ilman vesipistettä) se tuntui niin kovin rasittavalta ja työläältä. Ja elämämme oli jo valmiiksi aivan riittävän rasittavaa ja työlästä.
Lopputuloksena oli, että kuistilla (heti siinä mikron vieressä) sijaitseva jääkaappi lastattiin kerran viikossa täyteen eineksiä, jotka tarjoiltiin elegantisti kertakäyttöastioilta.
Ruoanlaitto ole koskaan ollut yhtä vaivatonta.
Ja mikäli minusta riippuu, ei enää koskaan tule olemaankaan.
Ruoanlaitto ole koskaan ollut yhtä vaivatonta.
Ja mikäli minusta riippuu, ei enää koskaan tule olemaankaan.
Tänä kesänä olen kahminut vahinkoa takaisin kaksin käsin.
Ruoanlaitto ei tunnu palaakaan velvollisuudelta, kun käytettävissä on kasakaupalla tuoreita kauden raaka-aineita ja, mikä tärkeintä, kunnollinen keittiö.
Tässä kohteessa remontin lopputulos hyvittää moninkertaisesti kaiken kokemamme.
Kesälomalla tuntuu ajoittain, että meillä tehdään ruokaa tai syödään ihan koko ajan. Tai suunnitellaan mitä seuraavaksi syödään. Ja kuitenkin pienellä haikeudella mietin, kuinka syksyn tullen aikaavievimmät ruokasessiot siirtyvät pakostakin viikonloppuihin.
Ruoanlaitto ei tunnu palaakaan velvollisuudelta, kun käytettävissä on kasakaupalla tuoreita kauden raaka-aineita ja, mikä tärkeintä, kunnollinen keittiö.
Tässä kohteessa remontin lopputulos hyvittää moninkertaisesti kaiken kokemamme.
Kesälomalla tuntuu ajoittain, että meillä tehdään ruokaa tai syödään ihan koko ajan. Tai suunnitellaan mitä seuraavaksi syödään. Ja kuitenkin pienellä haikeudella mietin, kuinka syksyn tullen aikaavievimmät ruokasessiot siirtyvät pakostakin viikonloppuihin.
Tämän kesän hitti on ollut niinkin eksoottinen kuin lohikeitto. Perusruokaa, joka saa ansaitsemaansa kunniaa tuoreista kasviksista ja uusista perunoista. Ruokalistalla ovat vaihdelleet ihan perinteinen, tuoreesta lohesta tehty, ja savulohella höystetty kesäkeittotyyppinen. Näitten kaveriksi vielä uunituore leipä niin avot. Tätä parivaljakkoa tulen talven tuiskeissa lämmöllä muistelemaan.
 | ||
| Keitolle kaveri |
Nyt nautitaan, vielä ehtii!
-Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tack!