torstai 2. elokuuta 2012

Puskasta pulloon


Välineistö valmiina.

Viime kesänä ostin vadelmia pakkaseen. Kaksikymmentä pientä, pöyristyttävän hintaista rasiaa. Säännöstelin vadelmia kuin pahimpaan pula-aikaan; rasia silloin, toinen tällöin, tarkan harkinnan mukaan. Niistä ei todellakaan keitelty 
soppaa tai tehty piirakkaa. 
Kiitos tiukan linjan, pakkasessa on edelleen kaksi rasiaa.

Tänä kesänä ei, hihhei, tarvitse turvautua ostomarjoihin. Takapihan puolivillit vadelmapuskat rehottavat terhakoina, tuuheat oksat marjoista notkuen. Vielä viime viikolla olin innoissani saadessani kokoon puoli litraa marjoja iltapalalle.  Tällä viikolla olen kolmen päivän aikana kerännyt 17 litraa peukalonpään kokoisia mollukoita ja lisää on luvassa. Lapset poimivat välipalansa suoraan puskasta, kuopus napsii purkkiin poimittuja vattuja kuin vanha tekijä. Torilla käydessäni hykertelin nähdessäni, kuinka paljon pikkurasiallinen vadelmia maksaa.


Pakastin alkaa pikkuhiljaa olla täynnä, eikä näitä voi rajattomasti tuoreenakaan syödä. Niinpä katsoin parhaaksi polkaista käyntiin säilöntähommat. Kaupan hilloissa on enemmän sokeria kuin hilloa, kaikesta muusta ei-toivottavasta puhumattakaan. Mehuissa taitaa olla aikalailla sama homma, luomutuotteita lukuunottamatta. 

Kiitos marjatulvan, ensi talven puurot ja pannukakut höystetään home made-taatusti luomua-hilloilla ja päälle kulautetaan oikeaa marjamehua. 
Tämän päiväiseen mehusatsiin tuli puolet ja puolet herukkaa-vadelmaa, ja maistiaisten perusteella oikein kelpo tavaraa. Mitään säilöntäaineita tässä ei ole, joten säilyvyydestä en oikein osaa sanoa. Voisin kuitenkin kuvitella, ettei mehu kauaa ehdi jääkaapissa hapantua.
Hillohommat jatkuvat huomenna, jääkaapissa odottaa kuusi litraa valmiiksi poimittuna. Saattaapa siitä aamupalarahkankin joukkoon rittää. Oijoi, tämä on ihanaa <3

Hilloa isolla hoolla.

Marjamehu

2 l punaherukoita
2 l vadelmia
1,5 vettä 
350g sokeria per mehulitra

1. Kiehauta vesi. Lisää marjat. Keittele kymmenisen minuuttia.

2. Siivilöi mehu kirkkaaksi (itse siivilöin kahteen kertaan, toinen kerta harson läpi). 

3. Mittaa paljonko mehua tuli ja laita se kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi, lisää sokeri ja keittele hiljakseen vielä muutama minuutti.

4. Pullota puhtaisiin, lämmitettyihin pulloihin, jäähdytä ja säilytä viileässä.




Leppeää elokuun iltaa itse kullekin,

-Heidi

4 kommenttia:

  1. No noi määräthän on ihan älyttömiä! Ei KENELLÄKÄÄN kasva pihassa kahtakymmentä litraa vadelmia. Aaah, oon niin kade, että halkean!

    (Ja tyytyväinen, koska pääsen luultavasti maistamaan hilloa ruokakerhon varjolla. Jee!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, olen itsekin joka kerta puskassa ollessani aivan ymmälläni ja hoen, ettei näitä VOI olla näin paljon! Mutta niitä vaan on, ja lisää kypsyy koko ajan! Ja aivan takuulla saatte hilloa, mehua ja mitä ikinä keksinkin näistä tehdä :D

      Poista
  2. Voi että, miten teijän ruokakerhoon pääsee? :) Nimim. Pakastin ammottaa tyhjyyttään, kun mummolareissun aikana olisi pitänyt edes mansikat pakastaa. Olen NIIIIN huono.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokakerhon vaatimuksina on kyky kestää suht paljon ruokaa ja herkkuja, harvoin jäämme siellä nälkäisiksi. Huumorintaju ja rento mieli on otettava mukaan. Niiin ja täytyy tulla Turkuun :)

      Mulla on pakastin jo melkein täynnä, herukat vieä puskissa eikä tuo vadelmakaan vielä osoita väsymisen merkkejä. Tästä voisi kehitellä vaikka pienen kriisin, mutta ehkäpä saan ujutettua satoa myös kaverien kaappeihin. Pistetäänpä sinnekin muutama pullo ja purkki pikana, (pakasteet ei varmaan ihan sinnittele perille asti).

      Poista

Tack!